Kotiuduttu taas koti-Suomeen ja takaisin myös tietokoneen ulottuville.
Joitain kuvatiedostoja läpi käydessä löytyi muutamia mukavia muistoja...Ihana rustiikkinen Englannin maaseutu, jalopuineen, suurine lammaslaumoineen ja paimenkoirineen
perjantai 28. lokakuuta 2011
lauantai 22. lokakuuta 2011
lokakuussa 2011
Syksy on ollut lämmin ja ainakin täällä päin Suomea oli sangen mainio sienisyksy, joka tietysti vei sienistä kiinnostunutta omistajaa koirineen maastoon tuon tuostakin. Sienilajilista on syksyltä vielä kirjoittamatta, mutta lajeja tuli havaittua satoja ja samoin sienikuvia tuli räpsittyä melkoinen määrä. Pikkuisen "Lumiajan" tilamme satoa korjattiin myös syksyllä ja etenkin kesäkurpitsaa ja kurpitsaa tuli mukava määrä.
Perheemme koirat on voineet hyvin. Xena käväisi MH-kuvauksessa joka ei yllätyksiä tuonut, toimintakykyinen koira joka ei edelleenkään pelkää ihmisiä, yllätyksiä tai paukkuja. Olen MH-toimihenkilö joten kauheasti en osannut testiä jännittää, mutta kun paukut oli ammuttu, huokaisin testin olevan ohi ja lähdin leikittämään vapautuneena koiraa oikein innolla. Hyvin se leikki paukkujen ajankin, mutta innostui emännän yllyttämänä sitten lisäämään leikki-intensiteettiä, leikki innokkaimmin lopussa, paukuista 2. Kiva sessu se on.
Riffi on jatkanut treenejään, mutta alkanut olla enemmän mukana eläinten siirtelyssä, eli tilan "töissä". Syksyn aikana tehty ohjaaminen alkaa myös näkyä. Koska tällä hetkellä kaikki lampaat ovat pässejä, saa vanhempien pässien siirtelyyn koiralla olla jo oikeasti henkistä voimaa ja tilannetajua. Nämä päkät ovat kooltaankin jo melkoisia järkäleitä ja lukevat koiraa, onko sillä kanttia hommaan vai ei. Pidän myös siitä, että koira osaa myös suhteuttaa tyyliään sen mukaan mitä paimennetaan, eli ovatko esim. ankkoja tai pässejä. Rio on päässyt muutamaan kertaan paimentamaan myös. Hyvin varovaisesti ja lyhyt sessio vain pässien kanssa, vaikka pentu olikin intensiivisen oloinen.
Perheemme koirat on voineet hyvin. Xena käväisi MH-kuvauksessa joka ei yllätyksiä tuonut, toimintakykyinen koira joka ei edelleenkään pelkää ihmisiä, yllätyksiä tai paukkuja. Olen MH-toimihenkilö joten kauheasti en osannut testiä jännittää, mutta kun paukut oli ammuttu, huokaisin testin olevan ohi ja lähdin leikittämään vapautuneena koiraa oikein innolla. Hyvin se leikki paukkujen ajankin, mutta innostui emännän yllyttämänä sitten lisäämään leikki-intensiteettiä, leikki innokkaimmin lopussa, paukuista 2. Kiva sessu se on.
Riffi on jatkanut treenejään, mutta alkanut olla enemmän mukana eläinten siirtelyssä, eli tilan "töissä". Syksyn aikana tehty ohjaaminen alkaa myös näkyä. Koska tällä hetkellä kaikki lampaat ovat pässejä, saa vanhempien pässien siirtelyyn koiralla olla jo oikeasti henkistä voimaa ja tilannetajua. Nämä päkät ovat kooltaankin jo melkoisia järkäleitä ja lukevat koiraa, onko sillä kanttia hommaan vai ei. Pidän myös siitä, että koira osaa myös suhteuttaa tyyliään sen mukaan mitä paimennetaan, eli ovatko esim. ankkoja tai pässejä. Rio on päässyt muutamaan kertaan paimentamaan myös. Hyvin varovaisesti ja lyhyt sessio vain pässien kanssa, vaikka pentu olikin intensiivisen oloinen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)